maanantai 29. huhtikuuta 2013

Herra Tossavaisen silmin

Tyttö oli jo pienenä oppinut isältään povaamaan.
Pimeyttä ja kuolemaa se luki kaikille korteistaan.
Usutti pilallaan piruja ämmien kintereille ja
laudallaan jutteli kuolleille.

Teki tinkiä talosta taloon ja piti kortteeria milloin missäkin.
Oli pelätty ja haluttu työmies, pieni tyttö ja vahva kuin härkä.
Oli kerran pellolla murskannut mieheltä käden yhdellä iskulla.
Nauranut kuulemma päälle, mutta sitä minä en nähnyt.
Vippasi aina isännältä rahaa kun tultiin uuteen taloon.
Yöt makasi alasti tallinpenkillä kolikot silmillä.
Siinä minä seurasin häkistä, kun tavarat liikkuivat itsestään.

Mutta unohtuu pahat teot ja puolittuu maineet.
Eivät tiedä lapset kenen haudalla leikkivät, kun
Juoksevat Huvikummulle.

-Aarno

Runolla on osallistuttu runotorstaihin:
http://runotorstai2.wordpress.com/2013/04/25/284-haaste/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti